Oikeasti vaikuttava kehittäminen – mitä, häh?
Aliats
Viime viikolla tarkastelimme täällä turhaa kehittämistä ominaispiirteineen . Saimme kirjoituksesta mukavan määrän kommentteja sekä somessa että kasvotusten – suuri kiitos niistä! Otantamme on pieni, mutta näyttäisi siltä, että ei-juuri-minnekään johtavaa kehittämistä todellakin tehdään antaumuksella kaikenkokoisissa organisaatioissa niin julkisella, yksityisellä kuin siellä kolmannellakin puolella.
Eräs Turun uudella Kauppatorilla viime lauantaina kohtaamamme kommentaattori totesi, että olemme luultavasti asian ytimessä, mutta kallisti heti perään päätään ja esitti suorasukaisen kysymyksen: mutta mitä te niin ku sitten teette?
Loistava kysymys, johon vastaamiseen käytämmekin loput tämän kirjoituksen riveistä. Mitä onkaan se oikeasti vaikuttava kehittämistyö, jonka asiantuntijoiksi itsemme LinkedInissäkin hieman suurellisesti määrittelemme?
Kyllä, lupaamamme vaikuttavuuden taustalla on palvelumuotoilu ja valmennukselliset menetelmät sekä niiden ei aivan perinteinen yhdistäminen, mutta pelkän metodiluennon sijaan kiinnostavampaa lienee tässä keskittyä siihen, mitä tällä kombolla saavutetaan.
Yksi tapa vastata tähän kysymykseen olisi rajoittua vain suitsuttamaan käyttämiämme menetelmiä, työkaluja ja prosessimalleja. Kyllä, lupaamamme vaikuttavuuden taustalla ovat palvelumuotoilu ja valmennukselliset menetelmät sekä niiden ei aivan perinteinen yhdistäminen, mutta pelkän metodiluennon sijaan kiinnostavampaa lienee tässä keskittyä siihen, mitä tällä kombolla saavutetaan. Muotoilkaamme siis kysymys vielä kerran uudelleen:
Miten muotoiluajattelua ja valmentamista yhdistävät palvelumme muka tekevät kehittämisestä oikeasti vaikuttavaa?
Huomio kehittämisen arvoisiin ongelmiin
Ensimmäinen taktinen liikkeemme on varmistaa, että kehittäminen kohdistuu aina todelliseen ja kiirellisimmin ratkaisuja kaipaavaan ongelmaan. Hyvin tyypillisesti tämä ongelma on jotain muuta kuin se ilmeisemmäksi koettu, mikä onneksi yleensä paljastuu suhteellisen vaivatta jo lyhyessäkin keskustelussa.
Sen sijaan enemmän vaivaa vaatii sen todellisen ongelman määrittely – siis jos tämä halutaan lähtökohtaisesti tehdä jonkun muun kuin oletusten perusteella (= arpomalla). Hoidamme puolestasi tämän kriittisen tärkeän vaiheen pureutumalla organisaatiosi nykymenoon ja toiminnan kipupisteisiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja kyselyitä yhdistäen. Kiteytämme olennaisimman tiedon helposti hyödynnettävään muotoon ja luomme samalla koko projektille pohjan, joka rakentuu syvälliselle ja jaetulle ymmärrykselle kehittämisen kontekstista ja muutostarpeista.
Analyysivaihe vaatii resursseja, mutta panostus kannattaa. Albert Einsteininkin väitetään sanoneen, että jos hänellä olisi tunti aikaa ratkaista ongelma, hän käyttäisi 55 minuuttia ongelman määrittelyyn ja viisi minuuttia sen ratkaisemiseen. Vähintäänkin lähdet hiihtämään oikeasta kohdasta oikeaan suuntaan.
Kehittämisessä mukana oikeat ihmiset
...perinteiseen suljettujen ovien toimintamalliin verrattuna osallistava yhteiskehittäminen tuottaa suuremmalla todennäköisyydellä oikeasti toimivia ja merkityksellisiä ratkaisuja.
Uskomme ihmisiin, dialogiin ja osallistamiseen. Miten mahtipontinen julistus! Käytännössä tämä tarkoittaa melko yksinkertaista ja arkista lähtökohtaa: varmistamme, että kehittämistyössä on aktiivisina toimijoina mukana myös niitä, joita varten asioita kehitetään tai joiden toimintaan kehittäminen tavalla tai toisella vaikuttaa.
Miksi? No ensinnäkin siksi, että perinteiseen suljettujen ovien toimintamalliin verrattuna osallistava yhteiskehittäminen tuottaa suuremmalla todennäköisyydellä oikeasti toimivia ja merkityksellisiä ratkaisuja.
Osallistamisella on kuitenkin myös toinen kehittämisen vaikuttavuutta lisäävä ulottuvuus. Organisaatiosiilot ja hierarkiset rakenteet läpäisevä yhteistyö ja vuorovaikutus näet luovat – ikään kuin toivottuna sivuvaikutuksena – yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan kehittämässä ja miksi. Tämä yksilötasolla syntyvä ymmärrys yhdistettynä kokemukseen omista vaikuttamismahdollisuuksista motivoi ja sitouttaa henkilöstöä ohjaamaan toimintaansa uuteen suuntaan tehokkaammin kuin taidokkainkaan ylhäältä alas suunnattu muutosviestintäkampanja.
Mitä aikaisemmin kehittämisestä tehdään kaikkien asia, sitä kivuttomammin homma etenee, kun on suunnitelmien toteuttamisen aika.
Orkestroinnin hoitaa ammattilainen
Kehittämistoiminnan järjestäminen ja kokonaishallinta vaativat aikaa ja osaamista. Ellei organisaatiossa sitten ole erikseen tähän hommaan palkattuja ihmisiä, näistä kumpaakaan ei usein löydy riittävästi takaamaan, että kehittäminen olisi tarkoituksenmukaista, tehokasta tai yleensäkään monellakaan muodoin hyödyllistä toimintaa.
Vaikuttavuuden näkökulmasta onkin järkevää ulkoistaa itse kehittämisprosessin suunnittelu ja toteuttaminen juuri siihen erikoistuneille ammattilaisille – eli tietenkin meille!
Käsissämme kehittäminen etenee systemaattisesti ja oikeassa rytmissä kohti kaikkien ymmärtämää tavoitetta. Varmistamme, että kehittämiskonklaaviin kuuluu riittävä määrä erilaisia näkökulmia edustavia henkilöitä sekä niitä, joilla on valtaa ja vastuu tehdä päätöksiä. Emme koskaan tuhlaa kenenkään aikaa näennäiseen tekemiseen: kehittämisaktiviteetteja on tarpeeksi muttei yhtään sen enempää, ja niistä jokainen on huolellisesti etukäteen suunniteltu.
Työkalupakistamme löytyy luonnollisesti koko joukko tehokkaita kehittämisen menetelmiä, mutta mikä tärkeintä, osaamme hyödyntää niitä oikealla tavalla oikeissa kohdissa. Osaamattomissa käsissä esimerkiksi edellä mainitsemamme muodikkaan hot osallistaminen on pelkkää huuhaatouhua, jossa kyllä kysytään muttei kauheasti kuunnella. Mönkään menee – kuten nyt vaikka siellä jo mainitulla Turun Kauppatorilla on päässyt käymään, hupsista!
Suunnitelmat toteutuvat, sittenkin!
Vaikka palvelumuotoilun menetelmät ja prosessi tuottavat todellisiin tarpeisiin vastaavia, toimivia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, paperilla olevien sanojen, konseptien ja karttojen ja toiminnan väliin jää väkisinkin aina pienempi tai suurempi kuilu. Toisin kuin moni muu kehittämisen erikoisspesialistijäbä, me emme poistu paikalta, kun organisaation on aika löytää riittävästi ponnistusvoimaa, sitkeyttä ja rohkeutta hypätä tämän kuilun yli!
Käytännössä tämä tarkoittaa, että palaamme varsinaisen suunnittelutyön jälkeen säännöllisesti paikalle kirittämään ja sparraamaan johtoa, esihenkilöitä, tiimejä ja loppuviimein yksilöitä kehittämistyön lopputuloksena syntyneiden suunnitelmien toteuttamisessa ja päivittämisessä.
Autamme pilkkomaan suuret harppaukset helposti toteutettaviksi pikkuaskeliksi, ja huolehdimme seurannasta ja mittaroinnista, mahdollisista kurssinkorjauksista sekä työnjaosta ja aikatauluista – perusjuttuja siis.
Maksat meille kuitenkin myös siitä, että uskallamme esittää kiusallisia kysymyksiä, kun asiat eivät etenekään sovitulla tavalla. Emme etsi syyllisiä, vaan oivallutamme yksilöt ymmärtämään oman roolinsa muutoksen toteuttamisessa ja tämän kautta kantamaan oman vastuunsa. Raivaamme tietä myös tukemalla näihin tilanteisiin usein liittyvien turhautumisen, kiukun ja muiden huonojen fiilisten rakentavaa työstämistä.
Juju on siinä, että tälle kaikelle varataan säännöllinen paikka ja aika. Toteuttamisesta tulee näin järjestelmällistä tekemistä, joka ei perustu pelkkään epämääräiseen toiveeseen siitä, joku muu hoitaa homman jossain muualla. Suunnitelmien todeksi tekeminen on paikka paikkoin uuvuttavaa työtä, ja juuri siksi haluamme tarjota apua myös tähän vaiheeseen. Loppusuora on ihan hölmö paikka luovuttaa.
Edellisessä postauksessamme kehotimme lopettamaan turhan kehittämisen ensi tilassa. Nyt täydennämme neuvoa seuraavasti: lopeta turha kehittäminen ensi tilassa ja ota meihin yhteyttä! Oikeasti vaikuttava kehittäminen kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista.